Koiran hoitotoimenpiteet starttinappulan avulla

Starttinappulan käyttäminen helpottaa hoitotoimenpiteiden tekemistä koiralle. Sillä saa helpotettua mm. koiran kynsien leikkaamista, harjaamista ja suihkussa käymistä. Starttinappulana voidaan käyttää mitä tahansa koiran tarjoamaa käytöstä, kuten tassun antamista tai kuonokosketusta. Kun koiralle on opetettu starttinappulan painaminen, aletaan harjoitella itse opeteltavaa asiaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opeteltava asia pilkotaan pieniin osiin ja jokaista osaa harjoitellaan erikseen niin, että lopulta pienistä osista saadaan koottua kokonainen käytös. Näin koira oppii, mitä seuraa starttinappulan painamisesta. Jos koira ei paina starttinappulaa, hoitotoimenpidettä ei aloiteta. Syitä voi olla monia, miksi koira kieltäytyy painamasta nappulaa, joten koiran valintaa olla painamatta nappulaa pitäisi aina kunnioittaa. Koiraa voi väsyttää, pelottaa tai jännittää. Koiralla voi olla pissahätä tai nälkä tai se ei jaksa keskittyä ja voi olla, että hetki ei muuten vain ole oikea. Me ihmisetkään emme ole aina valmiita kaikkeen, joten miksi oletamme, että koira olisi aina valmis haluamiimme asioihin. 

Starttinappulan toiminta perustuu siihen, että kun koira huomaa, että sillä on mahdollisuus vaikuttaa tilanteen kulkuun, sen luottamus hoitotoimenpidettä kohtaan kasvaa ja hallinnan tunne lisääntyy. Hallinnan tunne taas luo turvaa koiralle. Mitä useammin koiralla on mahdollisuus kieltäytyä hoitotoimenpiteestä tai keskeyttää se, sitä enemmän koira alkaa luottaa ihmiseen ja toimenpiteeseen. Nurinkurista, eikö? Tämä voi olla haastavaa ihmiselle, koska harjoittelu ei menekään välttämättä niin kuin olemme etukäteen suunnitelleet.  Voi olla, että kynteen ei saa edes koskea kynsisaksilla ja silloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa harjoittelu tai helpottaa harjoitusta. Tämän takia harjoittelu kannattaa aloittaa aina avoimin mielin, edetä rauhassa koiraa kuunnellen ja katsoa, mihin se riittää. Tavoitteet kannattaa unohtaa harjoitteluhetken ajaksi, vaikka se voikin tuntua aluksi vaikealta.

Mistä sitten tietää, että koira ei halua jatkaa hoitotoimenpidettä tai harjoittelua? 

• Koira ei paina starttinappulaa
• Koira poistuu paikalta tai vetää esim. tassun pois
• Koira käyttää rauhoittavia signaaleita, kuten kääntää pään pois tai lipaisee huuliaan

Kun hoitotoimenpiteet tehdään yhteistyössä koiran kanssa, vaikutetaan samalla positiivisesti koiran hyvinvointiin. Väkisin tekeminen aiheuttaa koiralle aina stressiä, millä taas voi olla vaikutusta koiran käytökseen ja terveyteen. Taustalla on yleensä pelko, kun koira rimpuilee hoitotoimenpidettä vastaan. Vaikka meidän mielestämme tilanteessa ei olisi mitään pelottavaa, tilanne voi olla koiran mielestä hyvinkin pelottava. Koiran tunne on aina aito. 

Starttinappulan opettaminen voi tuntua aikaa vievältä, mutta yleensä tilanne lähtee muuttumaan nopeastikin, kun tekemiseen löytyy yhteinen sävel.